Energiansäästömahdollisuudet kunnissa – varautuminen talveen 2022 – 2023

Energiansäästömahdollisuudet kunnissa – varautuminen talveen 2022 – 2023

Kesästä lähtien koko Suomea on puhuttanut Venäjän Ukrainassa aloittamien sotatoimien osittain aiheuttama energian hintojen voimakas nouseminen. Suurinta hämmennystä on aiheuttanut sähkön hinnan nouseminen pitkän ajan ”normaalitasoon” nähden viisin- tai jopa kymmenkertaiseksi. Ihmiset ovat alkaneet oikeasti tehdä toimia kotinsa energiankulutuksen ja tulevan talven sähkölaskujen pienentämiseksi. Ilmalämpöpumppu- ja aurinkopaneelikauppa on käynyt kuumana, uusia tulisijoja on asennettu ja polttopuita hamstrattu kiihtyvällä tahdilla talven lähestyessä.

Tulevan talven energiankulutuksen ennustettavuus ja sähkölaskujen suuruus aiheuttavat päänvaivaa kotitalouksissa. Pienemmissä asunnoissa energiankulutuksen ja sähkölaskun suuruuden arvioiminen on helpompaa, varsinkin jos asunto saa lämpöenergiansa maa- tai kaukolämmöstä. Myös omakotitaloasujille kulutuksen arvioimisen helpottamiseksi on saatavilla hyviä työkaluja. Useat sähköyhtiöt tarjoavat palvelua, jossa edellisten vuosien sähkönkulutuksesta on saatavilla dataa kuukausi- tai jopa päiväkohtaisesti. Vertailemalla kesä- ja talvikuukausien kulutusta, saa myös aika tarkan kuvan lämmityssähkön osuudesta kokonaissähkönkulutuksesta. Myös kaukolämpöyhtiöiltä on saatavilla edellisvuosien kulutustietoja.

Kuvaaja: Pixabay palvelusta Pexels

Jos perusasiat (eristys, ovien ja ikkunoiden tiiviys, varalämmönlähde ym.) ovat kunnossa, on pienessä asunnossa tehtävät varautumistoimet melko pieniä. Toimien laajuus ja vaikuttamismahdollisuudet energiankulutukseen kasvavat asunnon koon kasvaessa. Kodin energiakulutuksen ja tulevan talven sähkölaskujen suuruuden arvioiminen on kuitenkin melko yksinkertaista lämmitettävien neliö- ja kuutiometrien määrän ollessa suhteellisen pieni. Mutta miten varautua tulevaan talveen kunnissa, joiden omistuksessa oleva kiinteistö massa on iso?

Tyypillisesti kuntien omistamaan kiinteistömassaan kuuluvat esim. koulut, päiväkodit, terveyskeskus, liikunta- ja uimahallit, toimistotilat, asuntorakennukset, vesilaitokset ja kirjastot ym. Kiinteistöjen pinta-ala kasvaa melko lineaarisesti kunnan koon kasvaessa.

Iso kiinteistömassa ja paljon lämmitettävää pinta-alaa sekä tyypillisesti melko isot huonekorkeudet asettavat kunnat ison haasteen eteen tulevan talven energiahintoja ja mahdollisia sähkökatkoksia silmällä pitäen. Toisaalta isot pinta-alat ja tilavuudet, sadat ovet ja tuhannet ikkunat tarjoat myös valtavan potentiaalin energiasäästötoimille.

Useat kunnat ovat viimevuosina satsanneet voimakkaasti aurinkoenergian hyödyntämiseen kunnan kiinteistöissä. Aurinkoenergia ei kuitenkaan tarjoa vastausta tähän kysymykseen, sillä suurimmat haasteet tulevana talvena ajoittunevat kylmimmälle ajanjaksolle eli joulu-, tammi-, ja helmikuulle, jolloin aurinkopaneelien tuotto on käytännössä nolla. Kuntien kiinteistöjen pinta-alojen ja tilavuuksien ollessa isoja ei myöskään useihin koteihin asennettava ilmalämpöpumppu ole tyypillinen ratkaisu kunnissa. Toisin kuin vielä 60-70 vuotta sitten ei kuntien kiinteistöissä ole myöskään tulisijoja tuomassa (vara)lämpöä tulevan talven pakkasia vastaan.

Eli mitä jää jäljelle. Useassa kunnassa onkin panostettu entistä enemmän perusasioiden kunnossa pitoon. Ovien ja ikkunoiden tiivistys, huolehtiminen, että ovet sulkeutuvat kunnolla, tilankäytön tehostaminen, huonelämpötilojen laskeminen, vedenkäytön vähentäminen, ilmastointi- ja muiden laitteiden huolto ja oikean toiminnan varmistus ovat toimia, jotka eivät niele paljon rahaa mutta joilla kunnissa saadaan aikaan jo merkittäviä energiasäästöjä. Kun lisätään vielä kuntien tyypillisiä energiansäästötoimia, valaistuksen vaihtaminen ledeihin, lämmöntalteenoton ja automaation lisääminen sekä rakennuskannan lisäeristys aletaan puhua jo todella isoista energiansäästöistä ja energian nykyisellä hintatasolla myös takaisinmaksuajat ovat lyhyempiä.

Kuvaaja: Federico Tomasoni palvelusta Pexels

Uuden tilanteen edessä on kunnissa jouduttu pohtimaan myös uusia keinoja energiankäytön vähentämiseksi. On mm. suunniteltu energiansäästö kilpailuja henkilöstölle. Henkilöstöä on pyydetty antamaan energiansäästövinkki ja parhaimman ja eniten energiaa säästävän vinkin antanut henkilö on voittanut palkinnon. Usein paras tieto yksittäisistä energiansäästö potentiaaleista on kuntien henkilöstöllä, henkilöillä, jotka työskentelevät päivittäin kuntien kiinteistöjen energia-asioiden ja perusparannusten parissa. Kunnat ovat myös järjestäneet koulutusta henkilöstölle sekä jakaneet energiansäästöoppaita henkilöstön tiedottamiseksi.

Kuvaaja: KoolShooters palvelusta Pexels

Isoksi kysymykseksi tulevan talven aikana nousee kulutusjousto. Pystytäänkö Suomessa tekemään riittävän paljon kulutusjoustotoimia esim. sähkökatkosten välttämiseksi. Kunnissa toiminta on tyypillisesti sen luonteista, että se ei mahdollista suoria toimia kulutusjouston edistämiseksi. Toiminta tapahtuu paljolti päiväsaikaan esim. koulut, päiväkodit, keittiöt, virastot. On myös toimintoja, joiden keskeytymätön toiminta on taattava ympäri vuorokauden, kuten terveyskeskukset. Kunnissa kulutusjousto saattaakin toteutua tilojen käytön tehostamisella ja sitä kautta tyhjäksi jääneiden tilojen käytöstä poistamisella, ainakin väliaikaisesti. On nähty mahdollisuudeksi myös paljon energiaa vaativien toimintojen väliaikaista alas ajoa esim. uimahallit. Myös katu- ja pihavalaistuksen vuorokautista päällä olo aikaa voidaan joutua lyhentämään. Sisävalaistuksen ja ilmanvaihtolaitteiden toiminta-aikaan ja -tehoon on myös kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota.

Uusi tilanne ja uudet haasteet ovat edessä talven 2022 – 2023 aikana niin kotitalouksissa kuin kuntienkin kiinteistöissä. Yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ovat paras keino vastata haasteisiin. Tulevan talven energiahaasteisiin varautumisessa ei ole yhtä oikeaa tapaa, pääasia on, että kaikki ovat hengessä mukana ja yrittävät. On myös muistettava, että pienilläkin energiansäästö toimilla on merkitystä.

Kirjoittaja: Jari Siekkinen, ympäristöasioiden pohdiskelua harrastava neljän lapsen isä