Ilmalämpöpumpulla lämmitystä ja viilennystä kotiin

Muutama viikko sitten hanget vielä laajalti hohtivat valkoisina, mutta nyt jo kevät tekee kovasti tuloaan. Melkein yhtä nopeasti saapuu kesä ja helteet, jolloin asunnot lämpenevät ja aletaan kaivata viilennystä. Edullinen ratkaisu sisäilman viilentämiseen on investoida ilmalämpöpumppuihin. Ilmalämpöpumppuja onkin eteläisissä maissa käytetty pelkästään tilojen jäähdytykseen.

Pumppuja on kehitetty pohjoisiin olosuhteisiin, jolloin niillä pystyy jäähdytyksen lisäksi myös lämmittämään ja kuivaamaan kiinteistöjä. Pohjoismaissa niitä käytetäänkin talvisin tilojen lämmitykseen, ja helteillä jäähdytykseen. Parhaimpien uusien pumppujen SCOP keskiarvo on yli viisi, jolloin ne ovat energiatehokkaita. Käytännössä ne tuottavat talvisin lämpöä aina kovillakin pakkaslukemilla. Pumppujen investoinnin takaisinmaksuaika öljy-, ja sähkölämmityksen yhteiskäytössä on vain muutama vuosi.

Järjestelmään kuuluu sisä- ja ulkoyksikkö. Nimensä mukaisesti sisäyksikkö asennetaan tavallisesti sisäseinälle keskeiselle ja avoimelle paikalle. Ulkoyksikkö asennetaan seinä-, maa- tai kivijalkatelineelle. Jos maa on routivaa, kannattaa suosia seinä- tai kivijalkatelinettä. Kannattaa huomioida, että seinäteline voi puuseinään asennettuna resonoida joissakin tilanteissa.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Yksiköt yhdistetään toisiinsa eristetyillä kylmäaineputkistoilla, joista pienempi on neste ja suurempi kaasuputkisto. Putkistojen koot vaihtelevat eri pumppumerkeillä. Ne ovat hehkuttua kuparia, ja eristeellä kiinni toisissaan. Pumppuun asennetaan merkistä riippuen sähkönsyöttö ulko-, tai sisäyksikköön. Yksiköt yhdistetään sähköisesti kaapelilla toisiinsa, ja sisäyksikköön kiinnitetään kondenssivesiputki. Sisäyksikön taakse seinään porattuun reikään asennetaan suojaputki, kylmäaineputket, kondenssivesiputki ja kaapeli ulkoyksikölle. Ulkona ne asennetaan suojakouruun, ja seinään tehty reikä tiivistetään.

Uusimmissa pumpuissa kylmäaineena käytetään hiilidioksidia, jonka kaupallinen nimi on R32. Kylmäaineputkissa paine nousee yli 50 baarin, joten putkistojen liitokset täytyy tehdä huolellisesti ns. laippaliitoksina. Kun liitokset on yhdistetty, suoritetaan putkistojen tyhjiöinti ulkoyksikön huoltoportista siihen tarkoitetuilla alipainepumpulla huoltoletkujen kautta. Tyhjiöinnin alipainetta seurataan tarkkuusmittarin avulla. Kun alipaine on riittävä, eikä vuotoja esiinny, voidaan kylmäaineet päästää putkistoihin. Kourujen kannet kiinnitetään ja laitteiston voi ottaa käyttöön.

Laitteistoa ohjataan kaukosäätimellä, josta valitaan haluttu toimitila. Automaattiasentoa kannattaa välttää, sillä esim. takka voi lämmittää ja pumppu jäähdyttää samanaikaisesti. Kaukosäätimellä voidaan ohjata mm. sisäyksikön pyyntilämpötilaa, puhaltimen nopeutta ja ilmavirran suuntaa. Lämpötilan ohjaus säätää samalla myös ulkoyksikön invertteriohjatun kompressorin nopeutta ja yksikön puhaltimen toimintaa. Uusimmat pumput huomioivat henkilöiden läsnäolon, jolloin ilmavirta voidaan kohdistaa henkilöihin ja heistä poispäin. Ne voidaan liittää nettiin, jolloin niitä voi ohjata myös etänä.

Käyttäjän tehtävänä on sisäyksikön suodattimien imurointi muutaman viikon välein, ja ulkoyksikön alle kertyvän jään poisto lämmityskäytössä. Pumppua ei kannata talvisin pysäyttää, sillä ulkoyksikön sulatus tapahtuu sisäyksikön lämmöllä. Kun sulatus on toiminnassa ja pumppu pysäytetään, niin ulkoyksikkö voi jäätyä.

Lapualla 21.3.2024 Pauli Kortesoja

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö