Energianeuvojan kootut vinkit kesäisen asunnon ylilämmön välttämiseksi
1.7.2021

Energiatehokkuus ja energiansäästö näkyviksi tilastodatan avulla: Neuvoja lämmitysenergian normitukseen eli sääkorjaukseen

Lämmitysenergiakulutuksen normitus eli sääkorjaus – Miten se tehdään?

Kävin ensimmäisessä blogikirjoituksessani tarkemmin läpi sähkönkulutuksen analysointia. Nyt olisi tarkoitus jatkaa erityisesti lämmityksen energiakulutuksen analysointiin ja siinä on tärkeässä roolissa lämpöenergiankulutuksen normitus. Normitetuissa kulutustiedoissa on huomioitu ulkolämpötilan vaihtelut ja siten helpotetaan vertailua esimerkiksi saman rakennuksen kohdalla eri vuosina, tai vaikka eri puolilla Suomea sijaitsevien rakennusten kesken.

Motiva [1] on tehnyt normituksesta varsin kattavan ohjeen, jota sovellan tässä sähkölämmitteiseen pientaloesimerkkiin. Normitus etenee seuraavasti:

  1. Arvioidaan tilanlämmityksen osuus energiankulutuksesta. Kaukolämpö- tai öljylämmitystalossa lämmitysenergiakulutus saadaan selville laskuista ja näistä arvioidaan lämpimän käyttöveden osuus seuraamalla jo mainittuja Motivan ohjeita. Sähkölämmitteisessä talossa tiedetään sähkön kokonaiskulutus. Tästä pitää erotella lämmitys- ja muu sähkönkulutus. Käytän apuna Tilastokeskuksen [2] julkaisemaa tietoa asumisen energiankulutuksesta käyttökohteittain vuonna 2019. Jos sinulla on käytössäsi jollain muulla tavalla hankittu tarkempi tieto energian jakautumisesta, sinun kannattaa käyttää tätä tarkempaa tietoa.

Kuva 2.Asumisen energiakulutus käyttökohteittain. Tilastokeskus [8].

  1. Normitetaan lämmönkulutus. Nyt kun olen erotellut pientalon sähkönkulutuksesta tilojen lämmitysosan, voin soveltaa Motivan [1] ohjeista kaavaa 1.

    Kaava 1
    missä Qnorm = normitettu lämmitysenergiankulutus, SN, vpkunta = normaalivuoden tai -kuukauden (1981-201) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla, Stoteutunut vpkunta = toteutunut lämmitystarveluku vuosi- tai kuukausitasolla vertailupaikkakunnalla, Qtoteutunut = tilojen lämmittämiseen kuluva energia ja Qlämmin käyttövesi = lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kuluva energia.

    2.1. Selvitetään mikä on rakennuksen sijainnin vertailupaikkakunta. Vertailupaikkakunnan voi katsoa Ilmatieteenlaitoksen [3] lämmitystarveluku -sivuilla julkaisemasta kartasta tai kuntakohtaiset kertoimet -taulukosta. Tässä esimerkissä pientalon vertailupaikkakunta on Lahti, jolloin vertailupaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluvut ja toteutuneet lämmitystarveluvut vuonna 2019 ovat taulukon 1 mukaiset. (rivit 1 ja 2)
    2.2. Tilojen lämmitysenergiankulutus esimerkkikohteessa vuonna 2019 on 67 % kokonaissähkönkulutuksesta eli 12 000 kWh. (rivi 3).
    2.3. Nyt voin laskea tilojen lämmityksen normitetun kulutuksen. (rivi 4)
    2.4. Tässä lisään Motivan ohjeesta poiketen lämpimän käyttöveden energiankulutuksen lisäksi koko sähkönkulutuksen loppuosan eli 33 %. Näin saan normitettuna sähkönkokonaiskulutuksen, jota voin verrata muiden vuosien normitettuihin sähkönkokonaiskulutuksiin. (rivi 6)

Taulukko 1. Esimerkki pientalon vuoden 2019 sähkönkulutuksen normituksesta.

1

Lahden normaalivuoden lämmitystarveluku [3]

4932

 

2

Lahden toteutunut lämmitystarveluku vuonna 2019 [3]

3939

Vuosi 2019 oli normaalivuotta lämpimämpi

3

Esimerkkikohteen tilojen lämmityksen energiankulutus (67 % sähkönkulutuksesta [2])

12 000 kWh

 

4

Esimerkkikohteen tilojen lämmityksen normitettu energiankulutus

13 500 kWh

Koska 2019 vuosi oli lämpimämpi kuin normaalivuosi on normitettu lämmitysenergiankulutus suurempi kuin toteutunut. Näin poistetaan laskennallisesti lämpimän vuoden merkitys sähkönkulutukseen.

5

Esimerkkikohteen kokonaissähkönkulutus

17 950 kWh

 

6

Esimerkkikohteen normitettu kokonaissähkönkulutus

19 300 kWh

Tätä kokonaiskulutusta voi nyt vertailla muiden vuosien normitettuun kokonaissähkönkulutukseen samassa rakennuksessa ja pyrkiä analysoimaan esimerkiksi erilaisten remonttien merkitystä energiankulutukseen.

3. Huomioi normituksessa Motivan ohjeissakin esiin nostetut kaksi huomioita:
3.1. Jos jonakin kuukautena toteutunut lämmitystarveluku on nolla, ei normitusta voida tehdä sillä kuukaudella, vaan käytetään toteutunutta energiakulutusta.
3.2. Tavallista lämpimimpien syys- ja toukokuun osalta mitattu lämmönkulutus moninkertaistuu normituksen yhteydessä. Tällöin käytetään toteutunutta lämmönkulutusta.

Nämä poikkeukset pitää huomioida tapauskohtaisesti.[1]

Todelliset energiansäästöt esiin normitetun eli sääkorjatun sähkönkulutuksen vertailun avulla

Seuraavassa havainnollistan normituksen merkitystä sähkönkulutuksen vertailuun. Kuvassa 3 on esitetty pientaloesimerkin normittamaton vuosikulutus vuosina 2017–2020. Tässä kuvassa näyttää siltä, että energiankulutus olisi tippunut paljon. Kuvassa 4 taas on saman pientalon normitettu sähkönkulutus, josta huomataan, että energiansäästöä on tapahtunut, joskin hieman maltillisemmin kuin normittamattomassa kulutuksessa näyttäisi.

Kuva 3. Pientalon normittamaton sähkönkulutusvuositasolla.

Kuva 4. Pientalon normitettu sähkönkulutus vuositasolla.

Kuvassa 5 on esitetty normittamaton sähkönkulutus vuosilta 2018- 2021. Näissä näyttäisi alkuvuonna olevan suurikin ero energiankulutuksessa. Kuvassa 6 on esitetty normitettu sähkönkulutus samoilta vuosilta ja huomataan, että alkuvuoden ero on tasoittunut, mutta loppuvuodesta voi olla syntynyt energiansäästöä. Tämä vastaa tehtyä ikkunaremonttia, joka näkyi myös vuositason vertailussa.

Kuva 5. Pientalon normittamaton sähkönkulutus kuukausitasolla.

Kuva 6. Pientalon normitettu sähkönkulutus kuukausitasolla.

Energiankulutukseen vähentymiseen ovat vaikuttaneet ainakin seuraavat asiat: a) pientalon kattoremontti vuonna 2018, b) ikkunaremontti vuonna 2019 ja c) vuoden 2020 lämpimät säät, jolloin ilmalämpöpumppu on tuottanut lisälämpöä paremmalla hyötysuhteella kuin aikaisempina vuosina. Tammi- ja helmikuun normitettujen kulutusten perusteella voidaan varmistaa, että remonteilla on ollut vaikutusta sähkönkulutuksen vähentymiseen.

Loppusanat

Analysoimalla energiakulutusta voidaan nähdä erilaisten tapahtumien vaikutuksia sähkönkulutukseen. Jotta yksittäisten vaikutuksen todellinen merkitys saadaan esille, pitää mitattua ja tilastoitua dataa käsitellä. Energiakulutuksen osalta yksi tällainen muuttuja, joka tulee ottaa huomioon, on sää ja siihen liittyvä ulkolämpötila.

Blogissa muokattiin Suomessa sijaitsevan esimerkkipientalon energiankulutus Suomen lämpötilanormitussääntöjen mukaan ja huomattiin, että toteutunut ikkunaremontti oli vähentänyt pientalon energiankulutusta. Näin tilastodataa asianmukaisesti käsittelemällä saadaan esiin ilmiöiden ja energiatehokkuustoimien todenmukaisempia vaikutuksia.

Kirjoittaja:

Lea Hämäläinen lähestyy blogikirjoituksiaan jostakin teorian ja käytännön välimaastosta.

Lähteet

[1] Motiva: Kulutuksen normitus [verkkojulkaisu]. Helsinki: Motiva. Saantitapa:
https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kiinteiston_energiankaytto/kulutuksen_normitus
Luettu 11.3.2021

[2] Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2019, Liitekuvio 2. Asumisen energiankulutus käyttökohteittain vuonna 2019. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asen/2019/asen_2019_2020-11-19_kuv_002_fi.html. Luettu: 15.3.2021.

[3] Ilmatieteenlaitos: Lämmitystarveluku eli astepäiväluku [verkkoulkaisu]. Helsinki: Ilmatieteenlaitos. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut. Luettu 15.3.2021.