Energiatarkastus- uusi työkalu taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseen
3.2.2021Fiksu ja tarkka vedenkulutus säästää euroja myös energiankulutuksessa
12.4.2021Katsaus koronavuoden vaikutuksista energiankulutukseen
Koronapandemian vaikutuksia Suomen ja maailman energiakulutukseen
Koronan leviäminen maailmanlaajuiseksi ongelmaksi on muuttanut äkisti yhteiskuntaamme. Kaikenlainen matkustaminen on vähentynyt, sosiaalisia kontakteja pyritään välttämään ja monet maat ovat olleet pitkiä aikoja jopa täysin sulkutilassa. Myös energiasektorilla on nähty yleiseen koronatilanteeseen liittyviä vaikutuksia. Jo keväällä 2020 kirjoitettiin mediassa yleisestä energiankulutuksen vähentymisestä. Tämä energiankulutuksen vähentyminen oli nähtävissä myös pidemmällä aikavälillä pitkin koronavuotta julkaistuissa tilastokatsauksissa, joissa asia nousee enenevässä määrin esille. Tässä näistä pari esimerkkiä.
Tilastokeskus julkaisi vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen katsauksen energian hankinnasta ja kulutuksesta otsikolla ”Liikennepolttoaineiden kulutus romahti koronakeväänä” [1]. Katsauksessa kerrotaan Suomen energiankokonaiskulutuksen tippuneen 10 % verrattuna samaan aikaväliin vuonna 2019. Sähkökulutuksen tiputus oli 7 %, moottoribensiinin kulutus laski 35 % ja dieselin kulutuksen lasku oli 25 %.
International Energy Agency (IEA) on julkaisut useita tilastokatsauksia, joissa poikkeustilat näkyvät selvästi. Esimerkiksi ” Covid-19 impact on electricity” [2] julkaisussa tulee esille, että koronasulut ovat vaikuttaneet selkeästi sähkönkulutukseen analysoiduissa maissa eli Espanjassa, Intiassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.
Edellä kuvattu energiankulutuksen lasku on näkynyt sekä hiilidioksidipäästöissä, että energian hinnoissa. IEA:n julkaisun ”Global Energy Review: CO2 Emissions in 2020” [3] mukaan energiasektorin globaalit CO2-päästöt laskivat vuonna 2020 erityisesti koronapandemian vaikutuksesta ja vuoden absoluuttinen päästövähennys vastaa suuruudeltaan noin EU:n vuosittaisia päästöjä. Esimerkkinä energiahinnoista otetaan raakaöljy, jonka kulutus on tippunut eniten kaikenlaisen matkustamisen vähenemisen johdosta. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Euroopan alueen raakaöljyn kuukausitason hinta-arvio ja suomalaisen kuluttajan polttonesteiden keskihintatilastoa. Raakaöljyn hinta-arviot on saatu Euroopan keskuspankin tilastosta ja polttonesteiden kuluttajahinnat on saatu Autoalan tiedostuskeskuksen tekemästä Tilastokeskuksen tilastojen analyysista. Vuoden 2020 keväällä on nähtävissä selkeä lasku näissä kaikissa.
Tutki asiaa lisää
Jos haluat lukea lisää energiahinta-analyysista Euroopassa kannattaa tutustua dokumenttiin ”Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Energiahinnat ja kustannukset Euroopassa” [6], joka julkaistiin viimevuoden lokakuussa.
Eurostat [7] on koonnut koronatilanteeseen liittyviä tilastojulkaisuja, joita kannattaa käydä vilkaisemassa. Energianäkökulmasta erityisen mieleenkiintoisia ovat sähkökulutus (electricity consumption) ja lentokonematkustus (number of flights). Aineistot ovat englanniksi.
Loppusanat
Globaali energiankulutuksen tilastojen seuraaminen on mielenkiintoista ja näinkin kevyellä analysoinnilla havaitaan jo hieman tapoja, joilla ainakin raakaöljyn hinnan muutokset vaikuttavat meidän omaan lompakkoomme.
Koronapandemian ja sitä seuranneiden yhteiskunnallisten toimenpiteiden pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi energiakulutukseen nähdään vasta myöhemmin. Ainakin IEA:n sähkönkulutustilaistoista on jo nähtävillä, että monissa analysoiduissa maissa vuoden 2020 lopulla palattiin sähkönkulutuksessa edellisen vuoden tasolle tai mentiin jopa sen yli [2].
Kirjoittaja:
Thermopolis Oy:n energianeuvoja Lea Hämäläinen lähestyy energia-aiheita teorian ja käytännön liityntäpinnassa.
Lähteet:
[1] Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. Julkaistu: 30.9.2020. ISSN=1799-795X. 2. Vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/2020/02/ehk_2020_02_2020-09-30_tie_001_fi.html. Luettu: 11.3.2021.
[2] International Energy Agency (IEA): Covid-19 impact on electricity [verkkojulkaisu]. Julkaistu: tammikuu 2021. Paris: IEA. Saantitapa: https://www.iea.org/reports/covid-19-impact-on-electricity. Luettu 4.3.2021
[3] International Energy Agency (IEA): Global Energy Review: CO2 Emissions in 2020 [verkkojulkaisu]. Paris: IEA. Saantitapa: https://www.iea.org/articles/global-energy-review-co2-emissions-in-2020. Luettu: 11.3.2021.
[4] Euroopan keskuspankki (EKP): Brent crude oil 1-month Forward - fob (free on board) per barrel - Historical close, average of observations through period [verkkojulkaisu]. Saantitapa: https://sdw.ecb.europa.eu/browseSelection.do?node=qview&SERIES_KEY=194.RTD.M.S0.N.P_OILBR.E. Luettu: 11.3.2021.
[5] Autoalan tiedotuskeskus: Bensiinin ja dieselin hintakehitys [verkkojulkaisu]. Julkaistu: 26.2.2021. Helsinki: Autoalan tiedostuskeskus. Saantitapa: https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/bensiinin_ja_dieselin_hintakehitys. Luettu: 11.3.2021.
[6] Euroopan Komissio: Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolla, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Energia hinnat ja kustannukset Euroopassa [verkkojulkaisu]. Julkaistu: 14.10.2020. Bryssel: Euroopan Komissio. Saantitapa: https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2020:0951:FIN:FI:PDF. Luettu 11.3.2021.
[7] Eurostat: European Statistical Recovery Dashboard: February edition [verkkojulkaisu]. Julkaistu: 17.22021. Europan Komissio. Saantitapa: https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/wdn-20210217-1?redirect=%2Feurostat%2Fweb%2Fcovid-19%2Fagriculture-energy-transport-tourism. Luettu: 17.3.2021.
