Fiksu ja tarkka vedenkulutus säästää euroja myös energiankulutuksessa

Vuokralaisena elää helposti huoletonta elämää, vuokra on sovittu ja joskus vesimaksukin on kiinteä. Huollot ja korjaukset hoidetaan vuokranantajan toimesta.  Koska vuokralaisella ei ole päätäntävaltaa esimerkiksi lämmitysjärjestelmään tai muihinkaan teknisiin järjestelmiin, voi tämä huolettomuus valua myös energia- ja vedenkäytön puolelle.  Samalla logiikalla voidaan ajatella, ettei omalla energian- tai vedenkulutuksella ole yhteyttä omiin maksuihin tai vuokran suuruuteen. Näin ei suinkaan ole. Kaikkien vuokrataloyhtiön asukkaiden energian- (mm. lämmitys ja yhteisten tilojen valaistus) ja vedenkulutus aiheuttavat hoitokuluja, joiden osuus taloyhtiön hoitokuluista on 30–40 %. Hoitokulujen suuruus taas vaikuttaa vuokran suuruuteen. Eli suoraan omiin asumiskuluihisi. 

Jos alkuoletuksesta poiketen sinun vuokra-asunnossasi on omat vesimittarit ja sinua laskutetaan käytön mukaan, vaikuttaa vedenkulutus vielä suoremmin omiin kustannuksiisi.

Kiinteät vesimaksut ovat myös jäämässä historiaan, ja kehitys kulkee kohti kulutuspohjaista vedenlaskutusta. Joskin pitkähköllä siirtymäajalla, sillä lainsäädäntö on tältä osin juuri uudistunut ja astunut voimaan 23.11.2020. Uuden lainsäädännön mukaan moniasuntoisiin uudisrakennettaviin ja putkiremontoitaviin rakennuksiin on asennettava etäluettavat huoneistokohtaiset vedenkulutusmittarit sekä käyttöveden laskutuksen on perustuttava mitattuun kulutukseen (Motiva 2021a.)

Vuokralaisenkin on siis syytä kiinnittää huomioita omaan energian- ja vedenkulutukseensa.

Mistä taloyhtiönkokonaisenergiankulutus koostuu?

Taloyhtiön kokonaisenergiankulutus on monen tekijän summa. Näin todetaan tämänkeväisen vuokrataloyhtiöiden energiatehokkuuden asukaskampanjan kampanjakirjasessa. Lisäksi lainataan HSY:n Energiaekspertti-verkkokurssia, jossa kuvataan taloyhtiönhoitokuluja, hukkaenergian osuutta niissä sekä tavallisten asukkaiden veden ja energiakulutuksen suhdetta asumiskustannuksiin eli vuokran suuruuteen.

”Lämmitysenergiaa kuluu huonetilojen, ilmanvaihdon tuloilman ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Kiinteistösähköä kuluttavat valaistus, talotekniset järjestelmät sekä taloyhtiön yleisissä tiloissa sijaitsevat muut sähkölaitteet, kuten talosaunan kiuas ja pesutuvan laitteet. Yhä useammin asuinrakennuksista löytyy lisäksi asuinmukavuutta parantava jäähdytysjärjestelmä. Taloyhtiön hoitokuluista energia- ja vesikustannukset haukkaavat tyypillisesti 30–40 %. Hukkaenergia voi haukata jopa 30 % taloyhtiön energiasta ja samalla ison osan kuluvista euroista.

Energiansäästö näkyy suoraan asumiskustannuksissa. Energianhinnan noustessa energiakustannusten osuus asumiskustannuksista tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin isompi. Rahan ohella energiatehokkuuden tavoittelu säästää ympäristöä sekä parantaa sisäilmaolosuhteita ja asumismukavuutta. On esitetty, että rakennuksen epätaloudellinen käyttö ja huollon laiminlyönti voisivat nostaa kulutusta jopa 20 % laskennalliseen perustasoon verrattuna. Esimerkillisesti hoidettu ylläpito voi toisaalta vaikuttaa myös toiseen suuntaan, jolloin laskennallisesta kulutustasosta voi olla mahdollisuuksia nipistää vielä 10 %. Kun ylläpidon lisäksi huomioidaan myös asukkaiden kulutustottumusten vaikutus, noin 5 % kumpaankin suuntaan, saadaan toteutuneen kulutuksen vaihteluvälistä hyvinkin suuri.” (HSY:n energiaekspertti -verkkokurssi Motivan 2021b mukaan.)

Vuokrataloyhtiöitä haastatellessa kevään 2021 energiatehokkuuden asukaskampanjaa varten on huomattavissa, että kuluneella koronavuodella on ollut vaikutuksia ihmisten energian- ja vedenkulutukseen. Etenkin vedenkulutuksen osalta on havaittavissa, että vedenkulutus on noussut aiempaan vuoteen verrattuna. Siksi haluammekin antaa vinkkejä erityisesti vedensäästöön.

Vedenlotraus syntyy usein huomaamatta ja kuin itsestään

Vuoden 2020 lopussa valmistui Motivan ja Työtehoseuran tutkimus Kestävä veden käyttö -projektissa. Tutkimuksessa selvisi, että muun muassa kerros- ja rivitaloasuinnoissa asuvat kotitaloudet kuluttavat keskimäärin 120 litraa vettä vuorokaudessa henkilöä kohti. Voit lukea lisää heidän tutkimuksestaan ja sen tuloksista täältä: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/vedenkulutus

Taulukko 1 kuvaa eri vedenkulutuslähteitä, jotka yhdessä tuottavat tuon kerros- ja rivitalojen asukkaiden keskimääräisen vedenkulutuksen 120 litraan vuorokaudessa per henkilö. Eri toimille käytetyt veden ominaiskulutukset on arvioitu markkinoilla olevien tuotteiden keskiarvoista, lukuun ottamatta käsienpesuhanan ja suihkun veden ominaiskulutusta, jossa on käytetty näiden hanojen normivirtaamia. Taulukosta 1 havaitaan, että tuo keskimääräinen 120 litraa/henkilö vuorokaudessa saadaan hyvin nopeasti täyteen.