Energianeuvojan tilastokatsaus – energian hinnat nousseet

Blogimme edellisestä tilastokatsauksesta on ehtinyt kulua reilu vuosi, joten on taas aika katsoa mitä on tapahtunut. Yhteiskunnallisesti on siirrytty kriisistä toiseen. Koronakriisin ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista Ukrainan sodan kriisiin. Energian kannalta koronan vaikutukset näkyivät energiankulutuksen vähentymisenä eritysesti (lento)liikenteen puolella. Koronan jälkeen alkanut elpyminen ja nyt Ukrainan kriisi näkyvät arjessa energiahintojen nousuna. Johtaako kiristyvä tilanne jopa energiapulaan? Tilastokatsauksella nähdään muutokset aina viiveellä, koska tilastoja julkaistaan vuoden kaksi jälkijunassa. Viive on pidempi maailman tilatoissa, joten tässä tarkastellaan Suomen ja EU:n tilastoja. Kirjoituksen lopuksi on myös linkkejä lisää lukemiseen ja varautumiseen esimerkiksi tuon mahdollisen energiapulan varalta.

Energianhinnan nousu vuoden 2021 näkyy tilastoissa

Energiahinnan noususta on puhuttu paljon mediassa. Bensan ja dieselin hinnat ovatkin ennätyskorkealla (kuva 1). Myös sähkön pörssihinta nousi joulun alla todella korkealle (kuva 2).

Kuva 1. Polttonesteiden kuluttajahinnat [1]

Kuva 2. Nord Pool Spot -sähköpörssin kuukausikeskiarvot [2]

Mutta miten Suomen kuluttajien tilanne vertautuu muuhun Eurooppaan energian hinnan suhteen? Eurostatin julkaisemassa tilastossa on nähtävissä 2021 vuoden jälkimmäisen puoliskon kotitalouksien sähköstä maksaman hinnan muutos edellisvuoden samaan ajankohtaan (kuva 3). Kuvasta nähdään, että kuluttajahinnat nousivat EU maissa eniten Virossa, jossa hinta nousi jopa 50 %. Norjassa hinnan nousu oli lähes 60 %. Suomen nousu tuolta puolen vuoden ajalta oli lähellä 5 %.

Määräaikaiset sopimukset ovatkin suojanneet osaa kuluttajista sähköenergian hinnan nousulta hetken aikaa. Mutta näiden sopimusaikojen mennessä umpeen, uusia sopimuksia tuskin saa yhtä pienillä hinnoilla. Tällä hetkellä tarjolla on jopa 16 senttiä/kWh sähköenergiasopimuksia. Joten sähkön hinnan nousu näkyy pian kaikkien suomalaisten kuluttajienkin lompakoissa.

Kuva 3. Kotitalouksien sähkön hintojen prosentuaalinen muutos vuoden 2021 jälkipuoliskolla verrattuna edellisvuoden vastaavaan puoliskoon, EU:n jäsenvaltioissa ja eräissä EFTA-maissa, ehdokasmaissa, mahdollisissa ehdokasmaissa ja muissa maissa. Kuva on englanniksi. [3]

Sähkön hinnan vertailussa vuoden 2021 jälkipuoliskolta Suomi sijoittuu hieman keskiarvon alle (kuva 4).

Kuva 4. Sähkön hinta kotitalouksille 2021 vuoden toisella puoliskolla. (EUR/kWh). [4]

Tarkasteltujen sähkön ja polttoaineiden hintojen lisäksi myös siirtomaksuissa ja kaukolämmössä on tullut korotuksia. Myös maakaasun hinta Suomessa ja varsinkin Euroopassa on noussut. Tämä tuo korotuspainetta myös sähkön hintaan, koska maakaasulla tuotetaan paljon sähköä Keski-Euroopassa. Selvää on, että jatkossa energia maksaa enemmän kuin mihin on totuttu. 

Energiankäyttö

Onko energian hinnan nousu vaikuttanut energiankäyttöön? Suomen energian kokonaiskulutuksesta ei ole vielä saatavilla tilastoja vuodelta 2021. Mutta voimme tarkastella asiaa muista tilastoista, joista löytyy jo vuoden 2021 tietoa esim. sähkön ja kaukolämmön kulutus, nestemäisten polttoaineiden myyntitilastot ja tieliikenteen suoritteet.

 Sähkön hinnan nousu on tapahtunut loppuvuodesta kesken lämmityskauden, joten hinnan nousu ei todennäköisesti näy vielä 2021 vuoden kulutustiedoissa. Energiateollisuuden julkaisemasta vuoden 2021 sähkönkulutustiedoista näkyykin, että sähkönkulutus on noussut koronaa edeltävälle tasolle [5]. Kaukolämmön kulutukseen on vaikuttanut normaalia kylmempi vuosi [6]. Mahdolliset hintavaikutukset kaukolämpötilastoon näkyvät viiveellä kulutuksen laskuna, kun kaukolämpö asiakkaat vaihtavat muihin lämmitysvaihtoehtoihin.

Vaikka nestemäisten polttoaineiden hinta on noussut jo pidemmällä ajalla syksystä lähtien, huippulukemat on saavutettu vasta vuoden 2022 puolella. Lisäksi esim. henkilöautoiluun koronarajoitukset ja virtuaalitapaamisten suosio vaikuttavat vahvasti vielä vuoden 2021 käyttäytymiseen. Joten hinnan vaikutusta autojen käyttöön ei voi suoraan päätellä tilastoista. Tilastokeskuksen [7] mukaan tieliikenteen kokonaissuorite laski 0,5 vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna. Lasku on tapahtunut kaduilla ja yksityisteillä. Maanteillä liikennesuoritteet kasvoivat. Lasku on tapahtunut erityisesti henkilöauto ja bussiliikenteessä, sillä tavaraliikenteessä on ollut 2 % kasvua.

Tuontienergia Venäjältä

Tämän hetken merkityksellisempi asia energiankäytön suhteen on tuontienergia Venäjältä ja miten tämä korvataan. Kuvassa 5 on esitetty 2021 ennakkotietona Venäjältä tuodun energian osuudet. Tilastokeskuksen [8] mukaan vuoden 2021 energian kokonaiskulutuksesta Venäjältä tuotiin 34 %.

Kuva 5. Venäjältä tuodun energian osuus energian kokonaiskulutuksesta 2021 (ennakkotieto). [8]

Venäjältä tuodaan tai tuotiin Suomeen puupolttoaineita, öljyä, maakaasua, sähköä, hiiltä ja ydinvoimaloiden polttoainetta. Puun tuonti on loppunut jo aiemmin keväällä, samoin sähköntuonti [9,10]. Öljyn ja hiilen tuonti on tulossa päätökseen ja ydinvoimapolttoaineen tuonnillekin etsittänee vaihtoehtoja [11,12]. Viime viikon lopulla maakaasun suora tuonti Venäjältä Suomeen loppui [13]. Suomessa on nyt kesä aikaa tehdä suunnitelmia ja tarvittavia muutoksia tulevan talven varalle.

Varautuminen

Varautumista tehdään tietysti viranomaistasolla, mutta sanoisin, että tämä kesä tulisi olla kaikilla tasoilla varautumisen aikaa. Valmistautumista talveen muuttuneessa maailmantilanteessa. Jos pohdit, miten toimisit, jos energiaa ei olisikaan saatavilla yhtä luotettavasti kuin tällä hetkellä, kannattaa käydä lukemassa Ekokumppaneiden energianeuvoja Sami Seunan kirjoitus energiakriisiin varautumisesta. Hänen kirjoituksensa on kirjoitettu oppaan muotoon ja on luettavissa täällä (https://neuvoo.fi/opas-energia-omav araisuus-2022/).

Yleisemmin varautumisesta voi lukea 72 tuntia nettisivustolta (72 tuntia - 72 tuntia).

Lukemisen jälkeen, varaa hetki kalenterista, jolloin katsot oman varautumistilanteesi ja teet tarvittavat päivitykset.

Muista, että energiakäytön tehostaminen on entistäkin kannattavampaa.

Kirjoittaja

Lea Hämäläinen, projektipäällikkö ja energianeuvoja Thermopolis  Oy:llä

Lähteet:

[1] Autoalan tiedotuskeskus: polttonesteiden kuluttajahinnat  [verkkojulkaisu]/ Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi. Julkaistu: 26.2.2021. Helsinki: Autoalan tiedostuskeskus. Saantitapa: https://www.aut.fi/tilastot/verotus_hintakehitys_ja_liikennemenot/bensiinin_ja_dieselin_hintakehitys.  Luettu: 25.5.2022.

[2] Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-7984. 4. Vuosineljännes 2021, Liitekuvio 5. Nord Pool Spot -sähköpörssin kuukausikeskiarvot . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.5.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehi/2021/04/ehi_2021_04_2022-03-10_kuv_005_fi.html

[3] Change in electricity prices for household consumers compared with previous year, same semester, second half 2021 (%) .png. Eurostat. [Viitattu 24.5.2022]. Saantitapa: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Change_in_electricity_prices_for_household_consumers_compared_with_previous_year,_
same_semester,_second_half_2021_(%25)_.png

[4] Electricity prices for household consumers, second half 2021 .png. Eurostat. [Viitattu 24.5.2022]. Saantitapa: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Electricity_prices_for_household_consumers,_second_half_2021_.png

[5] Energiavuosi 2021 – Sähkö [verkkojulkaisu]. 12.1.2021. Energiateollisuus. [Viitattu 25.5.2022]. Saantitapa: https://energia.fi/uutishuone/materiaalipankki/energiavuosi_2021_-_sahko.html#material-view

[6] Energiavuosi 2021- Kaukolämpö [verkkojulkaisu]. 27.1.2022. Energiateollisuus. [viitattu 25.5.2022]. Saantitapa: https://energia.fi/uutishuone/materiaalipankki/energiavuosi_2021_-_kaukolampo.html#material-view

[7] Tieliikenteen kokonaissuorite laski 0,5 %vuonna 2021 [verkkojulkaisu]. 14.4.2022. Tilastokeskus. [Viitattu 25.5.2022]. Saantitapa: https://www.stat.fi/julkaisu/cktvdw8e81z710b55v857cy2m

[8] Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. 31.12.2021. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 24.5.2022]. Saantitapa: https://www.stat.fi/julkaisu/cl1xmekvw1pp80buvn1cznxmy

[9] Puun tuonti Venäjältä loppui kuin seinään – suomalaisille sahoille ja metsänomistajille luvassa kasvavaa kysyntää ja korkeampia hintoja? [verkkouutinen]. 14.3.2022. YLE. [Viitattu 25.5.2022]. Saantitapa: https://yle.fi/uutiset/3-12352346

[10] Sähkökauppa Venäjältä keskeytyy - ei uhkaa sähkön riittävyydestä Suomessa [tiedote]. 13.5.2022. FIngrid. [viitattu 25.5.2022]. Saantitapa: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2022/sahkokauppa-venajalta-keskeytyy---ei-uhkaa-sahkon-riittavyydesta-suomessa/

[11] Antti Kohopää. Venäläinen energia korvattavissa [verkkouutinen]. 8.3.2022. Energia Uutiset. [viitattu 25.5.2022]. Saantitapa: https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/venalainen-energia-korvattavissa.html

[12] Jari Hanska. Suomen ydinvoimaloissa käytetään osin venäläistä uraania: ”Me emme ole mitenkään riippuvaisia”[verkkouutinen]. 25.5.2022. Iltalehti. [viitattu 25.5.2022]. Saantitapa: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dc14bde0-80be-45f6-86ec-757ec2480b0d

[13] Gasumin hankintasopimuksen mukaisen maakaasun tulo Venäjältä on katkennut [Tiedote]. 21.5.2022. Gasum. [viitattu 25.5.2022]. Saantitapa: https://www.gasum.com/gasum-yrityksena/medialle/uutiset/2022/gasumin-hankintasopimuksen-mukaisen-maakaasun-tulo-venajalta-on-katkennut/