Zero CO2- Rakennusten energiatehokkuus korona-aikana

ZeroCo2 hankkeen jatkoajalla on pureuduttu rakennusten energiatehokkuuteen korona-aikana. Poliittisia instrumentteja hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi on arvioitu Thermopoliksen sekä sidosryhmien puolesta ZeroCo2 hankkeen toimintasuunnitelman mukaisesti. Näitä ovat olleet erinäiset tuet energiatehokkuuteen liittyen, sekä toimintasuunnitelmat Etelä-Pohjanmaalla ilmasto-, energia- ja kiertotalousasioissa. Punainen lanka arvioinnissa on ollut nimenomaan koronan vaikutus hiilineutraalisuuden tavoitteluun, mitä se on tehnyt prosessille? Samanlaista toimintaa ovat harjoittaneet myös ZeroCo2 hankkeen partnerimaat Euroopassa, ja tavoitteena on löytää ratkaisuja tiedonvaihdon kautta, kuinka poliittisten instrumenttien tulokset kussakin jäsenmaassa voisivat toimia paremmin. Myös hyviä, jo olemassa olevia käytäntöjä sekä korona-ajan tuomat uudet käytännöt on jaettu partnereiden kanssa ja näistä käytännöistä pyritään löytämään ne kaikkein parhaimmat, joita voitaisiin hyödyntää kaikissa partnerivaltioissa. Muita kumppaneita hyvinä käytäntöinä etenkin Suomesta kiinnostivat kotitalousvähennys sekä Thermopoliksen tarjoama ”One stop shop”, eli energianeuvonnan palvelut kuluttajille, kunnille ja yrityksille Energiaviraston rahoittamana.

Pandemia aika on osunut päällekkäin hiilineutraalisuuden tavoittamisen kanssa, Suomella tähtäimessä on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tukia onkin siis ollut pandemia-aikana tarjolla paljon öljystä luopumiseen sekä myös koronaelvytysrahastolle on kartoitettu käyttökohteita Etelä-Pohjanmaan selviytymissuunnitelmassa, jossa rahoituksessa on otettu huomioon etenkin vihreä siirtymä, joka edesauttaa rakennusten siirtymistä energiatehokkaimmiksi. Pandemia-aikana muuten hiljainen asuntojen remontointi energiatehokkaimmiksi sekä lämmitysten vaihtaminen hiilineutraaliksi ovat olleet nousussa tukien ansiosta. Tuet ovatkin olleet hyvä rohkaisija ihmisille investoimaan kotitalouksiinsa vaikeina aikoina, myös kotona on vietetty enemmän aikaa, ja tuet ovat toimineet hyvänä ponnistuslautana siihen, kun halutaan tehdä kotona asumisesta viihtyisämpää sekä energiatehokkaampaa. Suomessa tuet ovat kuitenkin aiheuttaneet suurta kysyntää, etenkin maalämmön tekijöille, kun halutaan luopua öljylämmityksestä tukien saattelemana. Suomessa on ollut tilanteita, kun taloyhtiöt eivät saa edes tarjousta öljylämmityksestä vaihtamiseen liittyen. Korona on myös vaikuttanut rakennusmateriaalien saatavuuteen ja hintojen nousuun, joka voi olla riskitekijä, kun korjataan rakennuksia energiatehokkaimmiksi. Pandemia-aikana kuitenkin osa saatavilla olevista avustuksista on noussut, kun vaihdetaan öljylämmitystä pois, kuten esimerkiksi Aran avustus kunnille öljylämmityksestä luopumiseen sekä kotitalousvähennys, joka voi auttaa hintojen nousua. Suuri kysyntä ja kohoavat hinnat antavat tällä hetkellä kysymyksiä, voisiko maalämmön tekijöille olla hetkellisesti lisää tarvetta, jolloin työllistymis- sekä koulutusmahdollisuuksia voisi olla hyvä panostaa väliaikaisesti, kun edetään kohti hiilineutraaliutta. Etelä-Pohjanmaalla öljylämmityksen vaihtaminen on kuitenkin vielä ajankohtainen asia jonkin aikaa, sillä alueellamme on öljylämmitteisiä rakennuksia keskimääräistä enemmän.

Avustuksia varten täytyy olla kuitenkin rahat omasta takaa, koska avustuksen saa vasta, kun toimenpide on maksettu urakoitsijalle. Tämä asettaa tuensaajat eriarvoisuuteen, mitä jos ei ole tarpeeksi rahaa ostaa remonttia ennakkoon, jäävätkö vähävaraisimmat tällöin pelkästään öljylämmityksen varaan ja kärsivät eniten, jos öljyn hinta kohoaa huomattavasti? Tukien joukossa on myös sellaisia avustuksia, joissa öljykattila täytyy poistaa uuden lämmitysmuodon tilalta, eikä se saa jäädä rinnalle tukemaan energiavarmuutta. Tämä ajatus tukee tietenkin vihreää siirtymää, mutta onko se liian iso harppaus yhdellä kertaa energiaomavaraisuuden kannalta? Kylmät ajanjaksot Suomessa ovat osoittaneet sähköjen hintoihin nousuja ja jos muuta lämmitysmuotoa ei ole tukena, voidaanko alueellamme nähdä energiaköyhyyttä tulevaisuudessa, jos sähkön hinta ja kysyntä ovat korkealla sähköistymisen myötä.