Joutsenmerkin sisältöä – yritysten huomioiminen
28.2.2023Omakotitalon huolto- ja kunnostustarpeet
16.10.2023Aurinkosähköä julkisiin tiloihin
Julkisia tiloja, kuten esimerkiksi kouluja käytetään ympäri vuoden aamusta iltaan. Niissä on toimintaa usein myös viikonloppuisin. Niiden sähköenergian kulutus on suurta, varsinkin isoissa koulukeskuksissa. Kyseisten kiinteistöjen sähköliittymä on tyypiltään yleensä tehotariffi. Verkkoyhtiö Elenian alueella tehotariffit alkavat pääsulakekoon ollessa 125 A. Tavallisimmin käytössä on 0,4 kV:n Tehotariffi 1, koska sen käyttö on edullisinta sähköenergian käytön painottuessa päiväsaikaan. Tehotariffin energian yksikköhinta on edullisempi kuin sulakepohjaisissa tariffeissa, koska tehotariffeissa on mukana myös tehomaksu.
Tehosiirroissa 1–3 pätötehon veloitusteho on viimeisen 12 kuukauden kahden suurimman kuukausitehon keskiarvo, kuitenkin vähintään 40 kW. Tehosiirto 3 kesäkuukausina veloitustehoa laskettaessa otetaan kuukausitehosta huomioon 80 %. (kuukausiteho = kuukauden suurin mitattu 60 minuutin keskiteho). Tehosiirto 1–3 veloitusloisteho on kuukausittain mitattu suurin 60 minuutin loiskeskiteho, josta vähennetään 16 % laskutettavan pätötehon määrästä. Tunnin mittaukset tulevat muuttumaan 15 minuutin laskutettaviksi keskitehoksi ja keskiloistehoksi.
Julkisten tilojen sähköenergian kulutusta voidaan alentaa huomattavasti aurinkosähköä hyödyntämällä. Yllä mainitsemieni tehotariffien veloitusperusteiden mukaisesti aurinkosähkön käyttäminen alentaa ostetun siirtoenergian lisäksi myös tehomaksua ja ostettua sähköenergiaa. Siirtomaksu pitää sisällään kulutetun siirtoenergian määrän mukaan veloitettavan sähköveron ja koko summasta perittävän arvonlisäveron.
Aurinkosähkön hankinnassa yksi oleellinen raja-arvo on 100 kWp. Yli 100 kVA tehoisilla tuotantolaitoksella tuotetusta tuotantokohteessa itse kulutetusta sähköstä on maksettava sähköveroa, mikäli tuotantolaitoksen vuosituotanto on yli 800 000 kWh.
Aurinkosähkön tuotannon ja asiakkaan sähkönkäytön mittauksessa on siirrytty 1.1.2023 ns. netotusmenetelmään. Siinä järjestelmiin tuleva mittaustieto huomioidaan tunnin jaksoissa niin, että tuotannosta ja kulutuksesta muodostetaan yksi todennettuun laskentaan perustuva tieto, jota käytetään laskutuksen perustana. Se tuo pientuottajalle huomattavasti nykyistä suuremman hyödyn verkkoon tuotetusta aurinkosähköstä. Muutos on toteutettu sähköverkon järjestelmissä ns. datahubissa, joten asiakkaiden mittareihin ei tarvitse tunnin netotuksen vuoksi tehdä muutoksia. Jakson pituus muuttuu vuoden 2023 aikana 15 min jaksoksi. Jaksotuksen muutos voi kuitenkin joidenkin verkkoyhtiöiden alueilla vaatia kWh mittarien vaihtoa, joten jaksotuksen muutos saattaa toteutua vasta myöhemmin. Osa verkkoyhtiöistä on voinut ottaa netotuksen käyttöön jo aikaisemmin. Asiakkailta muutos ei edellytä toimenpiteitä, sillä verkkoyhtiö tekee tarvittavat muutokset automaattisesti. Asetuksen muutos koskee enintään 100 kVA:n tuotantotehoa sekä kotitalouksissa että energiayhteisöissä. Säästöä tuova netotusmenetelmä lisää aurinkosähkön kannattavuutta pientuottajilla.
Kun uusia julkisia tiloja aletaan suunnittelemaan, kannattaa selvittää asiat aurinkosähkön maksimaalisen hyödyntämisen ehdoilla. Eli mm. kattolappeiden ilmansuunnat, kattokulmat, kattomateriaalit, katon kuormittavuudet, varjostukset, katon läpimenojen sijoitukset. Uusissa kohteissa aurinkosähkön hankinta kannattaa sisällyttää sähkösuunnitelmiin ja -urakkaan, ja huomioida myös mahdollinen järjestelmän tulevaisuuden laajennus.
Business Finland myöntää myös julkisten tahojen aurinkosähkön hankinnoille 15 % investointitukea. Tuki on ollut alkujaan 30 %, ja se saattaa jollain aikavälillä poistua kokonaan. Käytännössä julkisten tilojen aurinkosähköinvestoinnin takaisinmaksuaika on nykyisillä sähköenergian hinnoilla huomattavasti alle 10 vuotta, 15 % investointituella.
Lapualla 19.9.2023 Pauli Kortesoja